Kannanotto Demokraatti-lehden keskustelua ja taustaa -palstalla 21.8.2013

Kirjoituksia

ELÄKEIÄN NOSTAMISEN EHDOKSI ELÄKEKATTO

Suomessa on 276.000 työtöntä ja henkilökohtaisten ja ryhmälomautusten piirissä on 125.000 ihmistä ja 240.200 taloutta saa toimeentulotukea. Samaan aikaan Helsingin Sanomien mukaan eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen palkitsee toimitusjohtaja Harri Sailaksen 268 680 eurolla. Tavallisia bonuksia Sailas on saanut samalta ajalta 387 000 euroa ja peruspalkkaa luontaisetuineen 1,5 miljoonaa euroa. Ilmarisen kymmenhenkinen johtokunta saa lisäbonuksia noin miljoona euroa.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma kertoo, että toimitusjohtaja Matti Vuoria on lisäbonusjärjestelmän piirissä. Yhtiössä eletään vielä niin menneessä ja pimeässä ajassa, että bonuksien arvoa ei edes paljasteta. Vuosina 2010 – 2012 Vuoria on saanut 758 000 euroa tavallisia bonuksia ja peruspalkkaa luontaisetuineen 1,6 miljoonaa euroa.

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas olisi päässyt eläkkeelle joulukuussa, mutta uuden sopimuksen mukaan Sailas toimii yhtiön toimitusjohtajana kevääseen 2015 asti. Samana vuonna hän täyttää 64 vuotta. Kun Harri Sailas aloitti Ilmarisen toimitusjohtajana vuonna 2007, hänen sopimuksessaan eläkeiäksi määriteltiin 62 vuotta.

Matti Vuoria, 61, on toiminut Varman toimitusjohtajana vuodesta 2004. Vuoria ja Varma sopivat syksyllä 2010, että Vuoria jatkaa tehtävässään vuoden 2013 loppuun ja jää eläkkeelle seuraavan vuoden maaliskuussa, jolloin hän täyttää 63 vuotta.

Nämä eläkeiän nostamista saarnanneet kaksi miestä suurine palkkoineen ja sitä myötä myös suurine eläkkeineen poistuvat eläkkeelle noin 63 vuoden ikäisinä. He lähtevät siten aikaisemmin eläkkeelle kuin moni raskasta ruumiillista työtä tehnyt työntekijä. Palkan, bonusten ja lisäbonusten lisäksi he nauttivat normaalia työeläkettä paremmasta lisäeläkkeestä. Heidän kaikki etunsa maksetaan tavallisten pienipalkkaisten työntekijöiden keräämistä eläkerahoista.

Eläkeiän nostamisen takana ovat tällä hetkellä hyvin vahvat voimat, joten ääni kuuluu voimakkaana. Sosialidemokraattisen puolueen tulee miettiä mitkä asiat asetetaan ehdoksi eläkeiän nostamiselle. Yksi sellainen tulee olla eläkekatto. Nämä suuria etuja ja eläkkeitä nauttivat tietysti toteavat, että sillä ei ole taloudellista merkitystä. Sillä ei tarvitse taloudellista merkitystä ollakaan. Riittää, että sillä on merkittävä moraalinen viesti suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä asiaa pohtinut työryhmä ja näitä suuria eläkkeitä puolustavien edusmiehet ilmoittivat lopputuloksena, että se mikä toimii monessa muussa maassa, ei toimi Suomessa, eli eläkekattoa ei voida ottaa käyttöön. Katto olisi työryhmän mielestä kallis, se lisäisi paineita korottaa työeläkemaksua, se olisi hankala toteuttaa, lisäisi eriarvoisuutta ja niin edelleen. Eläkekaton on myös väitetty kolahtavan eniten keskituloisiin. Miten eläketulojen rajaaminen voi lisätä eriarvoisuutta ja korottaa työeläkemaksuja, tulla kalliiksi ja kolahtaa keskituloisiin?

Eläkekatto on voimassa lähes jokaisessa Länsi-Euroopan maassa, mutta eläketurvakeskuksen ulkomaisilla asiantuntijoilla teettämän selvityksen mukaan Suomen eläkejärjestelmän hallintokulut vuodessa ovat vakuutettua kohti 48 euroa eli 200 miljoonaa euroa suuremmat verrattuna muihin maailmalla toimiviin eläkejärjestelmiin.

Työryhmän mielestä eläkekattoa voisi toteuttaa vain tästä eteenpäin, koska jo ansaittua eläkettä ei voi taannehtivasti leikata. Työryhmän tekemien laskelmien perusteella eläkekatto pienentäisi lakisääteisiä eläkemenoja vasta pitkällä aikavälillä. Sen sijaan vakuutusmaksutulo pienenisi välittömästi, ja maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseksi olisi nostettava eläkevakuutusmaksua.

Tämä sama asiahan voidaan kirjoittaa koskien myös eläkeiän nostamista eli eläkeiän nostamisen voi toteuttaa vain tästä eteenpäin koska ansaittua eläkeikää ei voi taannehtivasti nostaa ja eläkemaksu pitäisi pudottaa pidemmän kertymiskauden vuoksi, joten se pienentäisi maksutuloa välittömästi mutta pienentäisi eläkemenoja vasta pitkällä aikavälillä.

Eläkemaksujen ja eläkkeiden määrän sopeuttamisen ei tarvitse johtaa eläkemaksujen korottamiseen ja tulla kalliiksi. Sitäkö nyt kutsutaan sosialidemokraattisessa puolueessa kokoomuslaisittain eriarvoisuudeksi, jos suurituloinen maksaa enemmän eläkemaksua kuin pienituloinen, saaden maksettua euroa kohden pienemmän vastikkeen kuin pienituloinen. Ennen sitä kutsuttiin oikeudenmukaisuudeksi.

Yritysjohtajat eivät edes maksa kaikesta tulosta eläkevakuutusmaksuja. Tulospalkkiosta ja bonuksesta peritään eläkevakuutusmaksu, mutta osakepalkkiosta, kun edun arvo riippuu osakkeiden arvon kehityksestä ja palkkion lupaamisen ja edun saamisen välillä on vähintään vuosi, ei maksua peritä. Sama koskee optio-oikeuksia.

Perustelut eläkekaton käyttöön ottamisen esteistä kuivuvat tarkemmin analysoitaessa tyhjiin. Vaikka eläkekatto olisikin kallis ja aiheuttaisi painetta nostaa eläkemaksuja, olisi se pieni ongelma tämän päivän Suomessa sillä saavutettavan kansan tuen ja moraalin kohottamisen rinnalla.

Suuri osa kansasta kärsii toimeentulovaikeuksista, mutta osa kansasta kylpee lama-aikanakin rahassa. Taustalla ajatuksena on, että suurituloiselle ei voi tehdä vääryyttä mikä voidaan tehdä tavalliselle kansalaiselle. Asian, joka koetaan vääryydeksi, korjaamisella ei tarvitse olla taloudellista eikä muutakaan merkitystä, vaan se on korjattava.

Puolueen kannatuksen sanotaan katoavan kun kansalaisille tärkeät pienet asiat on unohdettu. Lisäksi kansa ei koe menettelyjä rehelliseksi. Eläkekaton esille ottaminen, eläkeiän nostamisen vastapainoksi, olisi niitä asioita joita pieni ihminen edellyttäisi ajettavan. Tämä on asia, jolla niin palkansaajat kuin eläkeläisetkin kokevat olevan merkitystä ihmisen arjessa. Seuraavien vaalien lähestyessä asialla olisi merkitystä myös puolueen kannatuksen kannalta. Jakob Södermanin sanoin oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisissa päätöksissä edellyttää sydäntä ja sen herkkää kuuntelemista eli toisin sanoen ilman sydäntä työväenliike ei voi olla uskottava.

Eero Ahponen

Kommentoi